Työssä löysäily on yrityksen menestyksen kannalta pakollista

Työntekijöiden tehokkaassa hyödyntämisessä ajatellaan olevan kyse siitä, että kaikki käytettävissä oleva työaika saadaan käytettyä hyväksi ennalta lasketulla tavalla. Ihmisten ja koneiden käyttöaste nähdään toisiinsa rinnastettavina asioina. Jos käyttö- ja laskutusaste eivät ole 100% käytössä, on kyseessä ongelma.

Tätä oppia noudattamalla tulee tavoitteeksi helposti, että kaikki ovat koko ajan kiireisiä. Jos jollakin on hetki ennalta suunnittelematonta aikaa, on se merkki tehottomuudesta. Ajatellaan, että rahaa mene hukkaan, kun ihmiskone ei käy täydellä teholla. Samalla kiireestä ja työntäyteisyydestä tulee ahkeruuden ja tärkeän työn merkki; on tärkeää olla kiireinen ja myös näyttää siltä.

Käyttöaste siis nähdään olevan sama asia tehokkuus. Tämä on kuitenkin vaarallinen harhaluulo varsinkin tietotyössä, jossa ihmisten käyttöasteen maksimointi voi parhaimmillaan pilata tehokkuuden tehokkaasti.

  1. Kiirekeskeisyys estää tehokkaasti pohtimasta tehdäänkö ylipäänsä oikeita asioita. Väärien asioiden tekeminen tehokkaasti ei auta yhtään. Sen sijaan oikeiden asioiden tekeminen, vaikka tehottomasti on tuloksellisempaa. Kun kiireen keskellä ei ole aikaa muuhun kuin suorittamiseen, ei jää aikaa esimerkiksi oikeiden asioiden tekemisen vaatimalle viisaudelle.
  2. Käyttöasteen optimoinnin seurauksena oppimisesta ja uuden tekemisestä tulee helposti käyttöasteen vihollinen. Koska kaikki mahdollinen aika on tärkeää käyttää päivänpolttaviin asioihin, ei ikinä jää aikaa miettimiseen ja asioiden tekemiseen uudella tavalla. Tuloksena on saman kaavan toistamista kerta toisensa jälkeen. Elintärkeä uusiutuminen jää tekemättä.
  3. 100% käyttöaste yleensä myös huonontaa palvelua, koska se lisää asioiden läpimenoaikoja. Kun kaikki ovat kiireisiä pitkälle tulevaisuuteen, ei yrityksellä ole mahdollisuutta vastata joustavasti yllättäviin ongelmiin tai kiireellisiin pyyntöihin.

Kun kaikki aika ei ole 100% kiireen täyttämää, on aikaa tehdä asioita, jotka parantavat ja kehittävät toimintaa kokonaisvaltaisesti. Työhön on siis järkevää sisällyttää löysää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osa ajasta heitettäisiin hukkaan! Kyse ei ole laiskottelusta, suunnittelemattomuudesta tai siitä, että varataan turhaa joutoaikaa työnteon sekaan.

Kun työntekijät tietävät mikä yritykselle on tärkeää ja mitä yhdessä ollaan tavoittelemassa, syntyy sen kaikesta toiminnasta tätä edistäviä tuloksia. Tällä tavalla kaikki työhän käytetty on aina automaattisesti hyödyllistä.

Työntekijät tarvitsevat aikaa ja tilaa tehdä hyvää työtä ja kehittää toimintaa. Tämä tapahtuu parhaiten työn lomassa, silloin kun ongelmat tulevat vastaan.

Avain tähän kaikkeen on, että työn tekoon liittyvä päätöksenteko on työntekijöillä itsellään. He jotka tekevät työn osaavat parhaiten yhdistää siihen liittyvän suorittamisen tehokkuuden sekä sen uudistamisen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *