Parempi työhyvinvointi syntyy kehittämällä parempaa työtä

Miten voisimme kehittää työhyvinvointia? Tätä pohditaan jatkuvasti monessa yrityksessä. Yleensä helppoihin toteutettaviin toimenpiteisiin kuuluvat virkistyspäivät tai juoma-automaatin ja pelikonsolin hankkiminen.

”Yrityksellä pitää mennä taloudellisesti hyvin, jotta se voi ostaa työhyvinvointia”, opasti minua erään yrityksen johtoryhmän jäsen. En ole samaa mieltä, mutta väittämässä on pieni totuuden siemen. Kun yrityksellä menee taloudellisesti hyvin, on sillä varaa panostaa rahallisesti asioihin, joilla voidaan vaikuttaa työhyvinvointia ulkoisesti edistäviin asioihin. Käytössä olevalla rahalla voidaan järjestää työhyvinvointipäiviä ja ostaa juoma-automaatteja.

Työntekijät ovat tehokkaita ja tuottavia, kun he ovat onnellisesti sitoutuneita tekemäänsä työhön. Toisin sanoen tuloksia saavutetaan työntekijöiden onnellisuuden kautta. Onko johtajan siis marssittava hattu kourassa pankkiin hakemaan lainaa, jotta työhyvinvointi ja sitä kautta taloudellinen tulos saadaan nousuun? Vastaus on ei.

Työhyvinvointi on ilmaista, koska työ (tehokkuus, tuloksellisuus) ja hyvinvointi eivät ole kaksi eri asiaa.

Asia on enemminkin päinvastoin. Metsään mennään, jos toimitaan tavalla, jossa työ ja hyvinvointi ovat nollasummapeliä ja erillään toisistaan.

Parempi työhyvinvointi syntyy kehittämällä parempaa työtä. Huonosta työstä ei saa edes siedettävää työpaikalle hankitulla kahviautomaatilla. Kysymys ei ole siitä, mitä työn oheen pitää lisätä, jotta työhyvinvointi paranee. On kehitettävä työtä, jossa on sisäänrakennettuna hyvinvointia.

Parempi työ on asioita, jotka luovat onnistumisia, oppimista, tukevat yhteistyötä, ovat merkityksellisiä ja auttavat uudistumaan. Tämä taas yleensä vaatii johtamisen ja työnteon tapojen sekä käytäntöjen merkittävää muutosta.

Monissa yrityksissä ensimmäinen, mutta triviaali peruste on kunnossa. Työtyytyväisyyttä seurataan sähköisellä kyselyllä säännöllisesti. Isompia peliliikkeitä vaativa tavoite on kuitenkin oltava, että työntekijät itse keskustelevat siitä, miten heillä työssä menee ja mitä sille voidaan yhdessä konkreettisesti tehdä sekä myös miten työtä voisi parantaa siten, että päämäärien saavuttaminen olisi paremmin mahdollista. Tällöin hyvinvoinnin ja työn itsensä kehittyminen kulkevat käsi kädessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *