Johda päämääriä – älä tehtäviä ja ihmisiä

”Asiakaspalvelijan tulee ottaa vastaan 7 puhelua tunnissa”

”Automekaanikon on huollettava vähintään 5 autoa päivässä”

”Automatisoitujen testien tulee kattaa 90% ohjelmiston koodiriveistä.”

Kuulostaako tutulta? Vanhat ajatusmallit ohjaavat johtajia ja esimiehiä valvomaan ja asettamaan tavoitteita toiminnoille. Yksittäisten tapahtumien ja työntekijöiden kontrollointi nähdään keinona hallita kokonaisuutta. Tämä on tehotonta ja ohjaa työtä pois kokonaisuuksien näkemisestä, kehittymisestä ja työssä oppimisesta.

Toimivampi tapa on pohtia, mikä on se päämäärä, jota työllä yritetään saavuttaa ja käydä se yhdessä läpi työntekijöiden kanssa. Olennaista on pyrkiä kehittämään ja suunnittelemaan työnteko siten, että päämäärien saavuttaminen on mahdollista, ei valvomaan toiminnoista johdettuja numeerisia tavoitteita.

Miksi päämäärät ovat tärkeitä? Meillä on ihmisinä ja työntekijöinä luontainen pyrkimys tehdä merkityksellisiä asioita. Aivomme yksinkertaisesti toimivat siten, että olemme tehokkaampia ongelmanratkojia silloin kun ymmärrämme, minkä päämäärän saavuttamiseen työtehtävillä pyritään.

Vielä ponnekkaammin olemme valmiita ponnistelemaan kun uskomme, että itse päämäärä on merkityksellinen ja tärkeä. Kärjistettynä esimerkkinä se, että saat merkittävän asiakkaan tyytyväiseksi on paljon parempi päämäärä kuin se, että esimiehesi saa suorituksesta tuntuvan korvauksen.

Johtajan näkökulmasta tärkeää onkin, että työntekijät kokevat päämäärät ponnistelemisen arvoisiksi. Tätä helpottaa ainakin se, että:

  • työntekijä näkee työnsä vaikutuksen
  • työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa päämääriin
  • työntekijä voi käyttää omaa asiantuntemustaan parhaaksi katsomallaan tavalla

Tätä taustaa vasten mikä tahansa alun esimerkeistä on huono päämäärä. Mikään niistä ei vastaan kysymykseen miksi. Puheluita vastaanottavan asiakaspalvelijan tapauksessa todellinen tavoite numeroiden taustalla on todennäköisesti saada potentiaaliset asiakkaat tyytyväisiksi ja ostamaan lisää yrityksen palveluita. Puhelujen määrää mittaava tavoite kuitenkin rohkaisee työntekijää lopettamaan puhelun mahdollisimman nopeasti ja ottamaan vastaan uuden. Asiakkaiden todelliset ongelmat ja tarpeet jäävät toissijaisiksi.

Olennaista tässä on, että vika ei ole työntekijän vaan huonosti aseteltujen tavoitteiden. Työntekijä on voimaton parantamaan tilannetta ja käyttämään asiantuntemustaan, koska järjestelmä rankaisee kaavasta poikkeamisesta.

Merkitykselliset päämäärät yhdistettynä tilaan tehdä omia päätöksiä puolestaan saavat aikaan halun tehdä asioita paremmin ja jatkuvasti nostaa rimaa ilman, että kukaan käskee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *